Yrittäjäelämää Soda Shopissa

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset pyysi meitä mukaan uuteen juttusarjaansa, jossa kurkistetaan vuorollaan erilaisten yrittäjien elämään. Niinpä pidimme viikon verran kirjaa tekemisistämme ja nappailimme selfieitä. 🙂 Nyt voit lukea myös blogistamme katsauksen viikkoomme.  Lehti, josta löydät Jenni Mannisen toimittaman jutun meistä ilmestyi 16.2.2016  Hämeen Sanomien liitteenä.

 

VIIKON KOHOKOHTA

Meillä oli Facebookissa koko joulukuun ajan joulukalenteri, josta päivittäin avautui jokin mukava juttu. Yhdestä kalenterin luukusta paljastui Hyvän mielen –haaste, johon olimme tarttuneet. Pyysimme seuraajiamme ”ilmiantamaan” ystävänsä, joka on kokenut kovia elämässään ja joka ansaitsisi saada piristykseksi Soda Shopin tarjoaman elämyksen lasinpuhalluksen maailmassa. Elämä kun ei ole aina helppoa, niin voi arvata, että kuulimme koskettavia tarinoita elämän tarjoamista kolhuista ja haasteista. Eihän siinä oikeasti voinut valita niitä eniten piristystä kaipaavia, kaikki sen olisivat ansainneet. Viisi ”ilmiannettua” kuitenkin sitten sai lahjakortin itselleen ja ystävälleen tällä viikolla pitämäämme elämystapahtumaan. Osallistujat saivat kokea tunnin mittaisen lasinpuhallusnäytöksen ja sen jälkeen kukin sai puhaltaa oman koristelasipallon. Se oli tosi kiva ilta, josta jäi hyvä mieli.

Elämystapahtumat ovat aina meille puhaltajille kivoja päiviä. On mukavaa saada olla antamassa ihmisille uusia kokemuksia lasin parissa. Tällä viikolla kävi myös polttariporukka puhaltelemassa lasia. Komeita kulhoja ja karahveja tuli ja hauskaa oli!

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 3

Lasinpuhallusnäytös Hyvän mielen -lasi-illassa.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 1

Lautanen valmistui myös puhallusnäytöksessä.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 2

Sitten kokeiltiin lasipallon puhallusta!

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 14

Polttarisankarin vuoro puhaltaa kulho. Ajatuksena on, että kulho on sen muotoinen, että sopii kynttilälle tai tulppaaneille, miksei myös salaatille. Hieno tuli!

 

YLLÄTTÄEN JA TILAAMATTA

Ideoita on aina enemmän kuin aikaa toteuttaa niitä. Olemme jo aikaa sitten suunnitelleet, että alamme lanseeraamaan joka vuosi Pääsiäisen aikaan erilaisen keväisen vuosimunan, jota sitten valmistetaan suljetut numeroidut sarjat. Ajatuksena on puhaltaa pientä vuosimunaa 900 kappaletta, keskikokoisia 90 kappaletta ja isoja 9 kappaletta.  Kuva siitä, millainen on ensimmäinen vuosimuna, on ollut jo pitkään takaraivossa. Yhtenä päivänä tällä viikolla, kun olimme saaneet päivän tilaukset valmistettua, keksimme, että nyt kokeillaan sitä juttua, kun ei aiemmin olla ehditty. Samalla kun kokeilimme alkuperäisellä idealla, saimme päähämme aivan toisenlaisen idean. Mahti-idean! Tuli yllättäen ex tempore –tekniikalla parempi lopputulos kuin siitä pitkään muhineesta ideasta. Välillä kannattaa siis haudutella ja muhitella vähän pidempään. Kyllähän se kanakin muniaan syystä hautoo! 😉  Nyt vain puhaltamaan esineet valmiiksi! Vuosimunaa tullaan valmistamaan kolmea eri väriä, jokaista 300, 30 ja 3 kpl.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 15

Prototyyppi valmistumassa.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 16

Uuden vuosimunan 2016 nimi on Nuppu!

 

YRITTÄJÄN ARKEA

Kun perustimme yrityksemme tiesimme, että sen pyörittämiseen kuuluu paljon muutakin kuin sitä lasinpuhaltamista. Mutta kukaan ei kertonut, että siivoamista olisi näin paljon! Aina saa olla pölyrätti tai lattialuuttu kädessä.

Toinen juttu on paperihommat. Markkinoinnista ja erilaisten markkinointimateriaalien tekemisestä (kuten tällä viikolla Ainon tulevan näyttelyn julisteen tekeminen) Marjut on alkanut pitämään, mutta erilaisten pakollisten raportointien tekeminen on yhtä myrkkyä! Esimerkiksi vakuutusyhtiöille saa alkuvuodesta lähetellä erilaisia palkkailmoituksia ja muita selvityksiä. Marjut aikoi kunnianhimoisesti selvitä niistä itse. Kyllähän se kuitenkin kirjanpitäjälle kilautuksen vaati se homma…  Ja ainakin seitsemän kuppia teetä. Marjut on itse koulutukseltaan ekonomi, mutta turha kuvitellakaan, että hän alkaisi itse tehdä firman kirjanpidon!

Hauskaa ja leikkimielistä papereiden arkistointia on Ainon ylläpitämä leikekirja Soda Shopin edesottamuksista.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 17

Luuttu se heiluu!

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 13

Näyttelyjulistetta väsäämässä.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 12

Nyt se myrkyn keitti… Ei lempipuuhaa.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 11

Leikekirjaan lisämatskuu.

 

NAURUN PAIKKA

Tehtiin sydämiä, joita menee paljon kevään juhlien aikana. Ystävämme sattui tulemaan meitä morjenstamaan. Pyydettiin ystävä ottamaan muutamia kuvia sydämien teosta. Ystävä tuskaili, että on vaikea saada hyviä lähikuvia tekovaiheessa olevasta sydämestä, kun lasinpuhaltajan etuvarustus tulee aina taustalle kuvaan. Siinä sitä naurettiin, että on sitten kuvassa ihania muotoja, sydämen ja puhaltajan…  Juuri, kun Maiju kovaan ääneen nauroi menevänsä laittamaan päälle kunnon pushupit, astui miespuolinen asiakas ovesta. Ei kyllä meinannut pokka pitää! On muuten käynyt aiemminkin, että kesken hupailujen astuu asiakas sisään. Välillä sitä unohtaa olevansa työssä paikassa, jossa käy asiakkaita!

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 18

Sensuroitu kuva nro 1.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 21

Sensuroitu kuva nro 2.

 

VAPAALLA

Meidän vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai, jotka ovat ainoat päivät, kun studiomme ei ole auki. Tosin useimmiten joudumme luopumaan toisesta vaparista hiontapäivän vuoksi. Mutta yksikin vapaapäivä viikossa on enemmän kuin pyöreä nolla, joka se oli ensimmäiset neljä vuotta. Mutta ei sellaista jaksa. Makasiinille muuttomme jälkeen olemme tiukasti pitäneet kiinni ainakin yhdestä vapaapäivästä per viikko. Tällä viikolla pidimme melkein kaksi vapaapäivää. Toisena päivänä piti vähän käydä töissä valmistelemassa seuraavan päivän elämystapahtumaa. Illalla päätimme mennä leffaan. Olemme vähän tuurijuoppoja leffassa käymisessä; välillä on pitkiäkin kuukausien taukoja, nyt olemme käyneet katsomassa kahden viikon sisällä neljä elokuvaa. (Järven tarina, Nuotin vierestä, 007 Spectre joka oli eka Bond jonka Maiju suostui katsomaan alusta loppuun asti, sekä the Revenant). Popcornia pitää olla isoin mahdollinen saavi.

Toisena vapaapäivänä autoimme Maijun äitiä pakun kanssa rakennuspuita hakien äidin mökkiprojektiin. Käytiin myös laskiaispullalla ja rapsuttelemassa Maijun äidin Lyyti-koiraa.

Muuten vapaa-aika menee normaaleissa arkiaskareissa ja ruokaa laittaessa, kevyet kaaliruoat ovat olleet alkuvuoden hitti. Lenkillä täytyy yrittää käydä aina kun ennättää, mutta se ei onnistu läheskään joka päivä.

 

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 23

Nyt leffaan -poseeraus.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 22

Kaheli leffassa kävijä. Jännä-huppu mukana. 🙂

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 26

Namnam! <3

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 27

Oli hyvä elokuva!

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 28

Lenkille mars!

 

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 8

Pitää syödä, että jaksaa!

 

TÄRKEIN OIVALLUS

Vuoden vaihde on meille lasinpuhaltajille se aika, jolloin voi pitää pidemmän loman. Joulumyynti on hoidettu kunnialla ja vuosi on saatettu päätökseen. Kesällä sen sijaan ei ole toivoakaan pitää pitkää viikonloppua pidempää lomaa, kun lomalaiset piipahtelevat studiollemme ja tulevat seuraamaan lasinpuhallusta. Palasimme siis joulun jälkeen töihin vasta tammikuun puolessa välissä. (Tosin rytinällä Tammikuun taidelasipäivien merkeissä.) Alkuvuodesta jää hiukan aikaa tehdä rästihommiakin, jotka ovat siirtyneet kiireiden alta tuonnemmaksi ja täyttää joulumyynnin tyhjentämiä varastoja. Tosin kevään juhliin valmistautuminen on aloitettava heti.  Pääsiäinen osuu samoihin aikoihin synttäreidemme kanssa, ja meillä onkin Pääsiäisen alla studiollamme iso koko perheen tapahtuma. (Maaliskuun alussa tulee vuosi Makasiinille muutostamme, ja alunpitäenkin Soda Shop perustettiin helmikuun lopussa 2011.) Vaikka kiireinen kevät on tulossa, niin silti voi sanoa, että vielä tammi-helmikuussa vähän lunkaillaan. Puhallushommissa ei ole vielä täysi tohina päällä.

Niinpä siis viikon aluksi Maiju päätti ryhtyä huonekalumaalariksi. Työnteko ei niin kiinnostanut, enemmän innosti vähän sisustaa studiota. Aino nauraen suostui tekemään yksin Ilonpisaroita (joita hän ehtikin tehdä reilut 200 kahden päivän aikana). Onnellisena Maiju päätti lusmuilla ja keltainen maali esiin. Kahden päivän aikana Maiju maalasi ja Aino teki verkkaiseen tahtiin pisaroita. Juteltiin kaikenlaista. Ja tuli hirveästi ideoita! Niin tuotteisiin kuin vuoden tapahtumien varallekin. Huomasimme siis loppujen lopuksi, että pikku lusmuilu kannatti. Komeat keltaiset kalusteet somistavat studiota, ja kun teki jotain normaalista poikkeavaa, alkoi ideoita hypähdellä esiin. Muistakaa siis ihmiset lusmuilla välillä! 🙂 <3

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 9

Maalia pintaan.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 10

Hienoja tulee!

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 5

Ilonpisara tuloillaan.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 6

Ilonpisarat tulossa kyylarista.

 

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 7

Koukut vielä helmipolttimolla.

sodashopdesign, design, finnishdesign, glass, art, glassblowing, deco, interiordesign, sisustus, koti, kauniskoti, taide, lasi, lasitaide, taidelasi, elämys, lasinpuhallus, 4

Vitsit kun tuli hyvä! -miettii Aino

 

Katso Soda Shopista lisää:

www.sodashopdesign.fi
facebook.com/sodashop

 

 

2000kg iloa ja onnellisuutta

Nyt on mahtava meininki! 2000 kiloa lasinugettia eli raaka-ainetta lasin tekemiseen saapui Makasiinille eilen. Alkaa olla lähellä se hetki, kun päästään uudella lasistudiollamme puhaltamaan lasia. Uuni saapuu Italiasta muutaman viikon kuluttua ja trummeliuuni on jo matkalla. Vielä ei uskalla huokaista helpotuksesta, mutta hyvät on kyllä fiilikset!

Pari kuukautta ollaan nyt ehditty viihtyä Hämeenlinnassa myymälän ja gallerian kanssa. Ollaan supertyytyväisiä Makasiiniin, jossa on kauniita holvikaaria ja kolmimetriset ikkunat syvennyksineen. Kun helmikuussa tilaan päästiin, oli paljon tehtävää ja mietittävää, mutta pian kaikki loksahti paikoilleen. Kyllä sisustajat Vilpas & Numminen ovat olleet fiiliksissä… Ja Makasiini on siis Aleksanteri II:n aikainen 1860-luvulla rakennettu massiivinen kivirakennus. Rakennus on alkujaan rakennettu Venäjän armeijan ammus- ja varusvarastoksi. Ollaan naurettu asiakkaiden kanssa, että kyllä 1800-luvulla ajateltiin varaston rakentaminen vähän eri tavalla kuin nykyään! Joku osasi sanoa, että tuolloin palkka tuli tiilien lukumäärän mukaan. No selittääkin holvikaaret ym. tiilikuvioinnit!

Makasiini ulkoapäin. Aulangontie 1 Hämeenlinna.

MAKASIINILLA

Holvikaaria ja kattoparruja uusissa tiloissamme.

Keikarit ikkunalaudalla.

Keikarit ikkunalaudalla.

Ainon Pullonhenkiä ja Harald Christoph Doblingerin Woodographeja.

Ainon Pullonhenkiä ja Harald Christoph Doblingerin Woodographeja.

Se tunne, kun on niin täpinöissään, ettei meinaa pysyä nahoissaan on kyllä tullut tutuksi. Ei millään malta odottaa, että pääsee tositoimiin. Vaikka kyllähän se aika on nopeasti kulunut. Ja niin ihania kommentteja ja palautetta ollaan saatu! <3 Välillä lasinpuhaltajat tihrustavat itkua, kun tulee asiakkaiden sanoista niin hyvä mieli! Koska juuri sen vuoksi me tätä tehdään, että saataisiin luotua iloa itsellemme ja ympärillemme. Lasinpuhaltaminen loppuu osaltani juuri siihen kohtaan, jos joskus huomaan, että luomamme esineet eivät enää täytä sitä tehtävää, jonka Ainon kanssa olemme niille määränneet. Tässä hullussa maailmassa on niin paljon pahaa, ja jokainen ihminen joutuu kohtaamaan ikäviä asioita elämässään. Me haluamme Soda Shopissa luoda ilostuttavaa ja hyvää mieltä tuovaa designia vastapainoksi ankeille asioille. Paras palkintomme on, kun ihminen katsoo esineitämme ja alkaa hymyillä. Itsekin ekonomin paperit opiskelleena voin takuuvarmasti sanoa, että kauppatieteellisissä työtehtävissä tienaisin varmasti helpommalla ja varmemmin hyvän kuukausipalkan kuin lasialan yrittäjänä. Mutta tämä elämä Soda Shopin kanssa kyllä tuo jokaiseen päivään aimo annoksen asioita, joita en säännöllisempään elämään vaihtaisi.

Ihan parasta, kun asiakas tulee lasihankinnan tehtyään myöhemmin poikkeamaan uudelleen, ja antaa palautetta. Eräs nainen osti Ainon Love Muffinin saatuaan päätettyä värin useamman harkintakierroksen jälkeen. Hän halusi ostaa itselleen jotain mukavaa ja ilostuttavaa. Parin viikon jälkeen hän tuli uudelleen studiollemme ja kertoi, että muffinssi on hänellä yöpöydällä herätyskellon vieressä. Joka aamu kun hän herää kellon soittoon, hän näkee ensimmäisenä värikkään muffinssin. Ja se saa hänelle hymynkareen huulille heti aamusta lähtien! Hän oli todella tyytyväinen ostokseensa. Tuli tunne, että lasinen muffinssi oli muuttunut pelkästä esineestä paljon tärkeämmäksi.

Love Muffin aino vilpas soda shop design

Toinen naishenkilö osti punakahvaisen mittakannun.

Mittakannu soda shop design lasinpuhallustaOstos ei ollut suunniteltu, vaan esine vain tarttui matkaan ihastuksen myötä. Jonkin ajan kuluttua tämäkin nainen tuli uudelleen studiollemme ja kertoi, että nyt on tapahtunut ihme! Hän syö kaurapuuroa nykyään joka aamu! Se oli ihme, koska hän oli jo vuosia ajatellut, että hän haluaisi syödä puuroa aamuisin, koska se on terveellistä ja saa aamun eri tavalla käyntiin. Mutta ikinä puuron keitto ei tullut tavaksi. Ei muka ollut aikaa, ja asia vain jäi aina. Mutta nyt mittakannun oston myötä oli ihme tapahtunut! Joka aamu kaurapuuroa! Uudella iloisella mittakannulla mitattuna aineet sujahtivat kattilaan. 😀 Joskus pienikin inspiraation lähde luo uutta motivaatiota. Monta pientä onnen hetkeä peräkkäin on onnellisuutta. Näitä tarinoita arjen suurista ja pienistä iloista meille on kerrottu monia. Ja se on IHANAA!!! <3

Olkaa iloisia ja onnellisia! Ehkä uusi ihme on aivan nurkan takana!

-M

Vanha makasiinirakennus luo mahtavat puitteet myymälä-gallerialle, jossa jatkossa pidetään erilaisia elämystapahtumia.

Iloa ja väriä kerrassaan! Vanha makasiinirakennus luo mahtavat puitteet myymälä-gallerialle, jossa jatkossa pidetään myös erilaisia elämystapahtumia.

 

 

 

 

 

 

 

Uudet kujeet

Iloista ja onnekasta uutta vuotta!!

Toivotukset tulevat hieman myöhässä, koska lasinpuhaltajat ovat tallustaneet muuttokuorman kanssa paikasta toiseen vuoden vaihteen yli… 🙂 Eli toisin sanoen, olemme sanoneet hyvästit Hämeenlinnan liiketilallemme, ja tavarat odottavat pääsyä Hämeenlinnan Vanhalle Makasiinille uusiin toimitiloihimme. On jännää, miten sitä usein ajatteleekin tekevänsä lopullisia päätöksiä, mutta sitten ne ajan myötä osoittautuvatkin väliaikaisiksi ratkaisuiksi. Myymälää purkaessa muistelimme, miten kolme vuotta sitten kuvittelimme, että tässä liikkeessä me nyt sitten olemme pitkään, ja Verstakossa Riksussa puhallamme aina esineemme. Ja yhtäkkiä olemmekin taas uuden edessä… Hiukan haikee olo meinasi kyllä iskeä, mutta toisaalta on myös innokas ja odottelevainen mieli.

Yleensähän sitä ihmiset muuttaessaan ja tavaraa laatikkoon tunkiessaan luopuvat turhasta tavarasta ja miettivät mitä tarvitsevat ja mitä ei… Meillä Soda Shopissa on tyystin erilainen lähestymistapa: Me nimittäin shoppailemme uutta tavaraa uuteen hienoon studioomme, ennen kun saamme edes avaimet käteemme ja samalla kun tuskailemme miten ne kakskyt uutta muovilaatikkoa jo täyttyivät muuttotavarasta… Hejaa! Raha kiertoon ja talous nousuun!! No muttamutta kun uudet ideat jo siintävät silmissä… Ja uusi studiommehan on tosi iso. Talkooporukalta ei sitten kysytä, tai ei niille edes kerrota! 🙂 Ja ei niitä tavaroita nyt niin vaikee ollut kantaa laatikko kerrallaan jäistä polkua pitkin ylämäkeen… en muuten kerro missä kaikki kamppeet nyt on! Välillä vaan käväsee mielessä, että onkohan kaikki  mitä teemme ihan professionaalista ja järkevää. Mutta mehän ollaankin taiteilijoita! Mutta sen verran olen se ekonomikin, että hiljainen ajatus välillä käy mielessä. Mutta sitten tietenkin hylkään sen. Intuitio ja impulsiivisuus kunniaan!

 

Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia apuvoimiamme ja perheitämme, ilman teitä emme selviäisi!! <3 Niin se on!

Nöyrä kiitos asiakkaille, ihanaa kun tykkäätte lasistamme, kiitos kun kannustatte ja kiitos kun haluatte panostaa kotimaiseen käsityöhön! Ilman teitä Soda Shoppia ei olisi olemassa! <3

Kiitos ystävät! Kiitos kun kuuntelette lasinpuhaltajien surut ja murheet, pelot ja harmit sekä jaatte ilon, onnen ja innostuksen sekä rakkauden lasiin! Ilman teitä ei elämässä olisi järkeä! <3

Yhteistyökumppanit, lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, otetaan uudestaan tänä vuonna!! Mielenkiintoiset projektit pitävät pyörät pyörimässä! 🙂

 

Nyt meni vähän lällyks, mutta totta joka sana! 🙂 Voidaan Ainon kanssa rehellisesti myös todeta näin suurten muutosten kynnyksellä, että hirvittää, onnistuuko kaikki niin kuin olemme ajatelleet! Mutta ainakin meil on tosi mahti-ideoita Makasiinin studiollemme ja uusiin palveluihin ja uusiin tuotteisiin ja uusiin tempauksiin ja ja ja…

Tammi-helmikuussahan meidät löytää sitten viel Verstakosta, tosin vähän vaihtelevalla aikataululla, eli treffejä ajatellen kannattaa soitella. Ja kyllä me Riksuun vielä vähän tässä tempaustakin suunnitellaan. Maaliskuun alussa juhlitaan Hämeenlinnassa avajaisia.

Uuden vuoden virtuaali-hali teille kaikille!

-M

 

Tulkaa muuten uuden näyttelymme avajaisiin! Ollaan lyöty viisaat päät yhteen Lasisirkuksen porukan kanssa ja päätetty pistää kasaan yhteinen näyttely. Soodaa ja sirkushuveja -näyttely avoinna Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 19.4.2015 asti. Ja avajaiset nyt perjantaina!

(Voi luoja muuten tämänkin näyttelyn roudausoperaatiota… Taas oli hyvä ystävä matkassa, koska Aino oli pääkaupunkiseudulla edustustehtävissä. Meikäläinen sitten roudas mäkee alas (siis se sama jäinen polku) notkuvia portaita pitkin sellaista reilusti yli metristä lasiteosta… Se ystävä vahti, ettei sen lasiteoksen kaverit kaadu pakun perässä. Mä siinä mietin, et jos nyt kaadun, niin jään maahan makaamaan ja itken krokotiilin kyyneleitä, sattu mua sitten tai ei. No mutta esineet saatiin autoon kaikkiin lasinpuhaltajien ja kavereiden peittoihin, täkkeihin ja vällyihin paketoituina, ja pakun luukkukin mahtui juuri ja juuri kiinni. Matka meni hyvin, purku sujui riuskoin apuvoimin vartissa (lastaukseen meni nelisen tuntia kaikkinensa), ja näyttelyn esillepanosta tuli hieno. Sitten tuli sen viimeisen paketissa olevan ja tietty kaikkein isoimman esineen vuoro päästä paikalleen. Kääröt pois, ja ai niin, tämähän meneekin yläkertaan… Hissiin, kääk en jaksa kannatella. Hiki valuu, mutta esine pysyy otteessa. Ja sitten, aivan viimeisessä vaiheessa operaatiota, tämä isoin esine kilahtaa sointuvasti hissin seinään, ja… ei mennyt edes rikki!! Mutta arvatkaa mikä ääni soi edelleen korvissamme ja tuntuu selkäpiissämme sen karmaisevan kalahduksen jäljiltä!)

Tässä linkki kutsuun:

http://www.craftmuseum.fi/kutsut/15_soodaa_ja_sirkushuveja.htm

 

Avajaiskutsu-blogi

 

Kaikki on mennyttä, kun jo naisetkin tätä tekee

Kyllä minä niin mieleni pahoitin… siis se herra, ja ehkä minäkin -tai ainakin ajatuksia heräsi. Ammattiylpeyshän siinä taisi kolahtaa meillä kaikilla.

Eilen puhalsimme liikelahjatilaustyönä punakorvaisia puolen litran mittakannuja hytissä. Sisään käveli tuttu reilu 80-vuotias herrasmies, joka itse on tehnyt elämäntyönsä Riihimäen Lasin puhaltajana. Mies jutteli niitä näitä ja päätti sitten istahtaa viereiseen puhalluspenkkiin seuraamaan työtämme. Siinä olimme puhelleet kaikennäköistä, kun sitten seurasi keskustelussa tauko. Sitten vieraamme tokaisi: ”Kyllä nyt kääntyy puhaltajaveljet haudassaan. Kaikki on mennyttä, kun jo naisetkin tätä tekee.”  Huomautus kuulosti murheelliselta huokaisulta lähinnä.

Mittakannut 2 reunuksella  musta pienennetty

Soda Shop Design -mittakannut. Saatavana erivärisillä kahvoilla ja sydän- tai kukka-kuviolla

Voitte kuvitella, että sekä minun että Ainon hämmennys oli melkoinen. Kesti hetken ennen kuin sopivaa sanottavaa tuli ulos. Ensinnäkin meinasi pinna kyllä palaa. Sain pidäteltyä kielen kantani, koska ajattelin, etten ala tapella asiasta kyseisen herran kanssa. Kun sain ensimmäisen kiukun nieltyä, alkoi naurattaa. Ehkä tässä nyt oli sitten rikottu jotain pyhää. Mieskin meni hiukan hämilleen, ja alkoi takellellen selitellä asiaansa, ja sanoi myös ettei millään pahalla tarkoittanut. Kuulemma perhanan hieno kannu tuli, kahvakin ihan kohdallansa.

Eilen siis saimme muistutuksen siitä, kuinka vähän aikaa naiset ovat vasta puhaltaneet lasia Suomessa. Perinteisesti 1700-luvulta asti, jolloin lasihyttejä Suomeen alkoi putkahdella, ovat puhaltajat olleet miehiä. Ammatti periytyi isältä pojalle. Ammattiylpeys on aina ollut alalla suurta. Oli kunniakasta olla taidokas lasinpuhaltaja. Esimerkiksi Riihimäen Lasissa 1900-luvulla, aina 70-luvulle asti, lasinpuhaltajat hioivat taitojaan ja kilpailivat toistensa kanssa parhaasta lasin hallinnasta. Lasinpuhaltajat olivat ennen kaikkea muotoilijoiden työvälineitä: Puhaltajamestarit pitivät huolta siitä, että tekniikka oli hallussa, ja että he pystyivät toteuttamaan muotoilijoiden ja taiteilijoiden visiot mahdollisimman hyvin. Se on tehdasmaailmaa. Naiset saattoivat olla työssä hytissä ainoastaan esineiden uuniin kantajina.

Aino ja Nuutajärvi 50-luku pienennetty

Aino Nuutajärven lasitehtaalla 50-luvulla

1990-luvulla lasialan koulutus saapui Suomeen. Ensimmäistä kertaa oli mahdollisuus opiskella lasinpuhaltajaksi tehtaan ulkopuolella (tätä ennen opiskella pystyi esim. Iittalan lasitehtaalla oppisopimuksella). Lasialan koulutus vetää puoleensa ihmisiä, jotka tahtovat sekä suunnitella että toteuttaa itse omat lasiesineensä. Tehdasmaailmassa suunnittelu ja toteutus oli aina tapahtunut eri henkilöiden toimesta. Minä ja Aino menimme Nuutajärven lasikouluun 2007, opiskelimme siellä kolme vuotta ja sitten vielä Ruotsin Orreforsissa opiskelimme vuoden. Alusta asti tiesimme, että haluamme sekä suunnitella oman mallistomme että toteuttaa sen itse. Tiesimme, että yrittäjyys on ainoa tie tähän. Kunnioitamme suuresti pitkän uran lasitehtaissa tehneitä miehiä, heidän osaamisensa omalla alueellaan on ylivertainen. Mutta tiedämme myös itse olevamme hyviä omien esineidemme suunnittelemisessa ja valmistamisessa. Näkemystä meillä on kiitettävästi ja taitoa riittävästi. Kokemustahan lisää saa vaan tekemällä, sukupuolella en usko lasinpuhaltamisen taidon kanssa olevan mitään tekemistä, toisin kuin motivaatiolla, kunnianhimolla, uutteruudella, hulluudella ja kokeilunhalulla. Suututtaa jos ajatellaan, että pojanklopeille taito laskeutuu kuin itsestään, mutta tytönheitukoiden ei kannattaisi edes kokeilla. Potuttaa! Ja edelleenkin naurattaa, että tällaisesta todella provosoiduin… Höh, ei ole puhaltajaa ryntäisiin katsominen!

Maiju trummelilla pienennetty

Tasa-arvo se siinä puhaltelee…

Maiju ja Aino puhaltaa pienennetty Maiju uunilla pienennetty

Se mikä tässä on suurin pointti mielestäni, on se että maailma on muuttunut 50 vuodessa melkoisesti! Tuskimpa olisimme edes vielä 80-luvullakaan ryhtyneet puhaltamaan omaa lasiamme, tai sitten se olisi varmaankin tapahtunut aivan eri reittejä kuin nyt. Mutta ihan kiva, että voimme tehdä tätä mistä nautimme nyt, hauskaa että miehetkin ryhtyvät vaikka lähihoitajiksi. Ja hauskaa, että vanhemmat ja elämää nähneet ihmiset kertovat asioista oman näkemyksensä ja saavat meidät ajattelemaan asioita oman näkökenttämme ulkopuolelle. Olen ylpeä, että saan olla tämän hienon ammatin perinteen vaalijana!

P.S. Meitin luokalla oli 8 tyttöä ja 1 poika. Opettajakin oli nainen. Go girls!!

-Maiju

Harjoittelijatyttö pienennetty

Harjoittelijatyttö – tulevaisuuden toivo?

Syystulien roihua

Lauantaina vietettiin lasistudiollamme Syystapahtumaa ja Syystulien iltaa. Arvelimme, että tokihan sitä nyt kaksi tapahtumaa per päivä kevyesti järjestää… Oli lasisia tarjouksia, arpajaisia, ongintaa ja muita kisailuja. Oli kunnon markkinameininkii ja grilli kuumana. Kahvit ja munkit tekivät myös kauppansa. Ja koko päivän oli lasinpuhallusnäytöksiä ja pääsipäs vieraat itsekin kokeilemaan lasinpuhallusta. Illalla oli haitarimusiikkia tunnelmaa tuomassa hattu-kilpailulle.

Mutta tapahtumaa ennen alkoi lasinpuhaltajia jännittämään. Mitä jos ihmiset eivät tulekaan? Kääk! Kaikki vaivannäkö menisi hukkaan. Maiju laskeskeli, että talkoolaisina oli henkilökuntaa yhteensä 13 henkeä. No, kunhan tulisi enemmän vierailijoita kuin on henkilökuntaa, Maiju veisteli.

Ja tulihan niitä ihmisiä! Aivan mahtava päivä oli. Vieraita tuli paikalle runsain joukoin pitkin päivää. Ja hurjan moni uskaltautui itsekin puhaltamaan.

Tässä sitä ongitaan kaloja! Pikkukaloista sai lakua palkinnoksi ja isoista kaloista sai lasipalkinnon. Kalaonneaan kokeilemassa kävi paljon!

ongintaa

 

 

Maiju näyttää pallonpuhalluksen mallia. Pienestäkin määrästä lasia voi puhaltaa ison pallon. Pitää vain olla ripeä; lasi ei ole kuumaa ja puhalluslämpöistä kauaa. Toisaalta ei saa liikaa kiirehtiä; lasi voi lörähtää lattialle.

Maiju puhaltaa palloa

 

Syystapahtumapäivän aikana sai tulla kokeilemaan pallon puhaltamista tai puhaltaa jopa oman taide-esineen: karahvin, kulhon tai maljakon. Tässä nuori puhaltajakokelas omalla vuorollaan. Hieno namikulho tuli! Ja iso!

Joona puhaltaaMaiju ja Joonan hattu

 

Ja pitihän sitä myyntiin saada syksyn tuulahdustakin. Iloisen väriset isot ja pienet kurpitsat tekivät kauppansa!

Kurpitsoja

Syystulien iltaa vietettiin klo 17 lähtien ja pihamaata väritti lukuisat roihut. Tasatunnein pääsi lasinpuhallushyttiin seuraamaan työnäytöstä. Tehtiin iso lautanen, nypittiin lasilintuja ja puhallettiin kurpitsa. Yleisöryntäyksen aiheutti popcornien valmistaminen kuumassa juuri puhalletussa lasikulhossa! Se oli hauskaa se!  Tosin harjoituksissa aiheutimme melkoiset tuoksut ja aikamoiset savut! 🙂 Viimeisenä illalla syystulet siirtyivät lasihyttiin, ja lasinpuhallukseen yhdistyi tulella leikkiminen tunnelmallisen musiikin soidessa. Yleisön arvion mukaan lasinpuhaltaminen näytti upealta pimeässä. Oranssina hehkuva lasimassa pääsi oikeuksiinsa.

Lautanen Pimeää puhallusta

Syystulien iltaan olimme pyytäneet yleisöä varustautumaan päähinein. Hattukilpailuun otettiinkin runsaslukuisesti osaa. Oli reggae-hattuja ja huopahattuja, kukkaseppelein somistettuja hattuja ja cowboy-stetsoneita. Tässä on voittajakolmikko. Huopa ja Pieni talo preerialla tyyli puri äänestävään yleisöön parhaiten.

Hattukilpailijat

 

Seuraavaksi alammekin sitten suunnitella joulunajan tapahtumia. Iloista ja värikästä syksyä sitä ennen!

 

 

 

Birdiet

Historialliset ajat ovat käsillä, sillä kolme vuotta sitten kaksi innokasta ja uhkarohkeaa lasinpuhaltajaa olivat unelmiensa toteuttamisen kynnyksellä. Minä ja Maiju muutimme Orreforsista Ruotsista takaisin Suomeen, Hämeenlinnaan. Meillä oli kansiot täynnä uunituoreita suunnitelmia toteuttamista vailla, mutta ei ollut vielä paikkaa tehdä lasia. Hankimme heti lasihelmien tekoon tarvittavat laitteet ja pystytimme lasihelmistudion Maijun vanhempien autotalliin. Siitä se kaikki alkoi! Me teimme aamusta iltaan lasihelmiä ja kiersimme koko kesän erilaisilla messuilla ja tapahtumilla myymässä korujamme ja markkinoimassa yritystämme.

Yksi ensimmäisistä korusarjoistamme, joka syntyi on nuo iloiset, värikkäät sirkuttavat fantasialinnut BIRDIET!  Kaikkihan alkoi yhdestä väristä, valkokeltaisista Birdie -korviksista. Messuilla kiertäessä saimme Birdieille lämpimän vastaanoton ja yleisön pyynnöstä aloimme valmistaa niitä kaikissa mahdollisissa väreissä! Näitä lintuja saa siis minkä värisenä tahansa ja myös kaulakoruina.

Kaikkien lintujen äidit, joista Birdien tarina alkoi:

Vielä metallitikun päässä odottamassa irroittamista ja putsaamista eristysaineesta:

Lintuparvi sateenkaaren väreissä:

Varis-perhe:

Talitintti-perhe:

Mustarastas-perhe:

 

Tipi lumisateessa kesäkuussa Verstakon pihalla:

 

 

 

Arvokkaita avajaisvieraita

Suomen lasimuseon avajaisissa vierailivat myös Suomen Indonesian suurlähettiläs Mr. Elias Ginting ja hänen vaimonsa Mrs. Agnes Ginting seurueineen. He olivat oikein kiinnostuneita myös uudesta lasitaiteesta ja halusivat meidän esittelevän heille omat työmme ja selventävän kuinka lasin valmistaminen oikein tapahtuu.

Kuvat ovat Indonesian Embassy in Helsinki -facebook-sivuilta, kuvaaja: Made Sentanajaya

Indonesian suurlähettiläs vaimoineen, Riihimäen kaupungin edustajat, Soda Shop

Indonesian suurlähettiläs vaimoineen, Riihimäen kaupungin edustajat, Soda Shop

Marjut selventää taideteosten syntyprosessia

Marjut selventää taideteosten syntyprosessia

Marjut Numminen, Mrs. Agnes Ginting, Aino Vilpas

Marjut Numminen, Mrs. Agnes Ginting, Aino Vilpas

Indonesian suurlähettiläs Mr. Elias Ginting kirjoittaa nimensä vieraskirjaamme.

Indonesian suurlähettiläs Mr. Elias Ginting kirjoittaa nimensä vieraskirjaamme.

Näyttely korkattu!

Soda Shop – Lasia Raikkaudella! -näyttely Suomen Lasimuseolla on pystyssä ja korkattu suurelle yleisölle onnellisesti ja onnistuneesti!

Parvelle kannettiin hassunnäköisiä muovikuplaan kapaloituja yli metrin korkuisia ja ties kuinka monta kiloa painavia pystejä! Muskelimiehenä toimi oma isini.

Hikeä, verisiä sormenpäitä, katkenneita ja hiottuja kynsiä, stressistä johtuvia angstikohtauksia, kyyneliä ja hillitöntä panikoimista aiheuttanut deadline, näyttelyn rakennuspäivä ja avajaiset, lähestyivät uhkaavasti. Puhalluspäivät olivat rajalliset ja hiomista ja liimaamistakin harrastimme öisin pitkän hyttipäivän jälkeen. Asiat kuitenkin rupesivat loksahtelemaan paikoilleen ja aikataulussa pysyttiin. Esineet valmistuivat ja näyttelyn rakennus sujui kuin itsestään, ständit menivät kerrasta oikeille paikoilleen. Jokainen muffinssi tuntui itse tietävän minne ne kuuluivat. Joten onnistumisen, helpotuksen ja ilon tunteitakin mahtui joukkoon.

Pääsimme myös paikallislehteen!

Avajaisissa oli tungosta! Samaan aikaan avautui isoon saliin Nuutajärven 220-vuotisjuhlanäyttely ja vieraita oli paljon, myös meidän parvella. Saimme ihanaa palautetta ja Muffinit, Candy Popit, Soda Dotit ja Soda Stripet tekivät hommansa: ilostuttivat ja ihastuttivat kirkkailla väreillään ja muhkeilla muodoillaan! Maiju oli taas elementissään puhetta pitämässä (olisi kuulemma voinut puhua pidempäänkin) ja minä olin tyytyväinen omaan rooliini: hymyilin vaan kiltisti vieressä! 🙂

Museon väkeen oli myös kiva tutustua vähän paremmin, oikein mukavaa ja avuliasta porukkaa, ja tekevät hienoa työtä!

Tässä vähän kuvia näyttelytöistä:

 

 

 

 

PS: Näyttely on Lasimuseolla koko kesän, elokuun vikaan päivään saakka! Hopihopi!

 

Täyttä tohinaa

Soda Shopin tytöt ovat taas olleet kiireisiä ja ahkeria! Kevät tuli rytisten, samoin pääsiäinen, joka toi tullessaan munat ja kanat liikkeemme hyllyille hirveällä tohinalla. Järjestimme lasistudiollamme Verstakossa Pääsiäistapahtuman, jossa oli tarjolla keväistä täytekakkua, lasinpuhallusta sekä lasiarpajaiset. Mukavasti kävi porukkaa ihmettelemässä meidän työtämme! Ja niin ne yön pikkutunneille asti venyneinä työpäivinä uurastetut kanat ja munat saivat uudet kodit. 🙂

Pienien tuotteiden vastapainoksi olemmekin urheilleet näyttelytöitämme Suomen Lasimuseoon. Näyttely aukeaa 16.5. ja on 31.8. saakka, avajaiset 15.5. klo. 19.00, tere tulemast vaan! Paniikki on iskenyt jo moneen otteeseen, että saammeko esille yhtään mitään, mutta kyllä sitä on jo kaikenlaista syntynytkin. Ja ollaan muuten tehty jotain aivan jättimäistä! Sinne sitten vaan ihmettelemään, mitä hullua olemme taas keksineet!

Terveiset myös pirteästä liikkeestämme Hämeenlinnasta, jossa tukka putkella signeeraamme ja pakkaamme lähetyksiä jälleenmyyjille ja liikelahjoiksi yrityksille tälläkin hetkellä!

narusotku

Ja kuinka voi olla, että lankakerä aina on solmussa ja pää hukassa??

irtohelmistäkoru  

Aurinkoisia värejä

Viime viikolla ulkona oli niin harmaata ja ankeeta, mutta meilläpä Soda Shopissa ei! Meillä oli värikästä ja aurinkoista. Uunituoreet oranssit sisustuspallot ja oranssit kukkapaperipainot valloittivat liikkeen. Ne hehkuivat niin kirkkaina ja mehukkaan värisinä , että teki mieli lipaista niitä, josko ne maistuisivat siltä miltä ne näyttivät.

signeeraus

En voinut lakata tuijottamasta niitä, tuntui kuin niistä olisi saanut voimaa ja valoa enemmän kuin kirkasvalolampusta. Niin pirteitä! Ei ne olekaan sisustuspalloja, vaan ENERGIAPALLOJA!

Aimo tujaus D-vitamiinia, ole hyvä!

Meidän intohimonahan on tehdä kaunista, värikästä ja pirtsakkaa pirskahtelevaa lasia ja tuoda sillä väriä ja iloa elämään. Tavoite jälleen kerran saavutettu!

 

Kevättä ilmassa ja lasihytissä!

Kyllä se on kevät nyt tullut! Matkalla Hämeenlinnasta Riihimäelle Verstakkoon näkyi jo aivan lumesta paljaita peltoja ja tien varsia, ihan jossain satunnaisesti näkyi pieniä kasoja lunta. Maiju haistoi kevättä ilmassa jo reilu kuukausi sitten, kun avasin hytin ikkunan, jotta sisälle tulisi raikasta ilmaa. Siitä lähtien kevät on tehnyt tuloaan ja nyt se on perillä, olen bongannut pajunkissoja ja Hml:n liikkeen edessä kävelykadulla lehtipuhaltimia!

Meillä on näin kevättä kohden tosi suosittuja tuotteita esimerkiksi lasikanat ja lasimunat, joten kerronpa mitä me ahkeroimme tiistaina hytissä. Lasimunia! Olemme teettäneet puumuotin nopeuttaaksemme ja helpottaaksemme munien tekemistä, sillä ne vievät yllättävän paljon aikaa tehdä.

Lasimunan tarina:

   

Lasiuunissa meillä on n. 60 litraa hunajamaista reilut 1110 asteista kirkasta lasimassaa. Uunin suuaukon edestä nostetaan kakut (=luukut) pois ja laitetaan pillit lämpiämään. Kun pillin toinen pää hehkuu, voidaan lasia kerätä uunista pyörittämällä pilliä lasin pintaa pitkin.

  

Kirkasta lasimassaa voidaan värjätä muun muassa värijauheilla tai värimuruilla (=fritti). Väritkin ovat itseasiassa lasia, erilaisilla metallioksideilla värjättyä  ja pieneksi murskattua lasia. Pillin päähän kerätyn lasimassan päälle töpötetään värifrittiä, mikä on metallipurkissa värijauhekaapissa. Tästä munasta tulee kirkkaanpunainen.

  

Väri sulatetaan osaksi lasimassaa trummelissa (=jälleenlämmitysuuni) ja velssataan plootulla eli muotoillaan metallilevyä vasten tasaiseksi pötköksi, jotta ilma puhaltuu aihioon mahdollisimman tasaisesti.

 

Aihioon puhalletaan hieman ilmaa ja sitä muotoillaan ja leikataan leikkauskohta, josta se sitten valmiina irroitetaan pillistä. Puumuotti nostetaan vedestä, muotti on leppäpuuta ja sen pitää olla märkä, jotta lasi ei pala siihen kiinni. Maiju kiipeää korokkeelle ja muottityttö pitelee muottia, kun Maiju puhaltaa pyörittäen samalla koko ajan pilliä. Puumuotti antaa lasimunalle sen muodon.

 

Kun muottiinpuhallus on valmista, Maiju menee trummelille lämmittämään esinettä ja sitten takaisin puhalluspenkkiin parantelemaan leikkauskohtaa saksilla sekä viimeistelemään lasimunan muodon. Sitten esine on valmis pillistä irroitettavaksi ja jäähdytysuuniin laitettavaksi. Pillistä jäänyt terävä jälki sulatetaan pienellä liekillä sileäksi ja paksuilla tulenkestävillä tumpuilla lasimuna laitetaan kyylariin eli jäähdytysuuniin 500:n asteeseen jäähtymään hitaasti yön yli huoneenlämpöön.

 

 

Päivän päätteeksi meillä oli kyylari täynnä erivärisiä lasimunia pääsiäistä odottamassa!

 

 

 

 

 

 

Maanantai

On se kumma, miten vähän lasinpuhallusta ja muuta lasin tekemistä tähän ammattiin oikeastaan sisältyy. Tietenkään emme voi olla joka päivä muutenkaan puhaltamassa, jaamme hyttiajan (lasinpuhallustilaa kutsutaan hytiksi) kollegoidemme kanssa niin, että suunnilleen puolet viikosta puhallamme ja puolet teemme muita hommia, esimerkiksi hiontaa ja helmiä. Mutta harvemmin ehdimme niitäkään tehdä. Tänäänkin myymälssä ollessamme en ole ehtinyt tehdä helmen helmeä (meillä on lasihelmistudio Hml:n liikkeessä), Maijun piti kaivertaa mittakannuja, mutta ei ole päässyt vielä edes kaiverrinta kaivamaan esiin. On pitänyt tyhjentää laatikoista tavaraa hyllyille, tehdä tarjouksia, vastata sähköposteihin, palvella asiakkaita (mikä tietysti on vain mieluinen asia), tilata pakkaustarvikkeita, pakata lasia jälleenmyyjille, käsitellä valokuvia ym… Eihän se mitenkään yllätä minua enää, mutta aina välillä sitä miettii, että kyllä sillä lasinpuhalluksella on aika pieni osuus tässä kaikessa, mikä työnkuvaamme kuuluu. Se tietysti auttaisi, jos keksisi kloonata itsensä, niin ehtisi samaan aikaan vastailla puhelimeen, puhaltaa ja hioa ihan iisisti!

Toimistohommia

Toimistohommia

Maakuntamatkailua

Heipä hei!

Eilinen päivä olikin hiukan poikkeuksellinen. Emme olleet hytissä puhaltamassa, emmekä hiomassa. Emme myöskään olleet liikkeessä hommissa, muttei ollut vapaapäiväkään. Olimme tekemässä taas aivan uutta aluevaltausta!

Arvaatko missä kävimme?

                  

               

Pieni paikka, jossa on paljon ihania käsityöläisten liikkeitä ja pajoja, on ravintoloita ja kahviloita ja keskellä vanhaa ruukkikylää virtaa joki ja sorsia kannattaa varoa autoillessaan. Olimme siis Fiskarsissa! Sää suosi, eli ei satanut ja aurinkokin näyttäytyi iltapäivällä. Tutustuimme kylään ja sen puoteihin, mutta yksi paikka mihin pyrimme sisään, Bianco Blun lasihytti, olikin harmiksemme suljettu sunnuntaisin. Juuri meidän tuuria! Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun olemme turhaan oven takana ihmettelemässä aukiolo-aikoja.

Kiinni on, ei pääse sisälle!

Kiinni on, ei pääse sisälle!

Nälkäkin tuli, löysimme Ravintola Kuparipajan ja heti ovelta huikkasimme, että ollaan gluteenittomia kasvissyöjiä, onkos meille mitään? Oli! Mustatorvisienikeittoa iso kulhollinen, kyllä nälkä lähti ja ähky tuli.

 

Mustatorvisienikeittoa

Mustatorvisienikeitto-lounas

Varsinainen syy Fiskarsin reissuumme ei kuitenkaan ollut kulinaristiset eikä edes kultturellit kokemukset vaan liittyminen Osuuskunta Tupapuotiin! Parisenkymmentä käsityöläistä monelta eri kädentaidon alalta muodostavat ihanan laadukkaita tuotteita pursuavan myymälän aivan Fiskarsin ruukin keskustassa, johon nyt kuulumme mekin! Tervetuloa tutustumaan meidän ja muiden Tupapuotilaisten taidonnäytteisiin 1.3. lähtien, kun puodin ovet aukeavat jälleen! Ja liike muuten on 29-vuotias, eli ihan on paikkansa vakiinnuttanut. Innolla nyt odotamme, mitä uusi projektimme tuo tullessaan!

Tupapuoti, Stugboden

Tästä kaikki alkoi

Tervehdys!

Ja tervetuloa kurkistamaan lasinpuhaltajien arkeen ja juhlaan, työhön ja kuinka työ kello viiden jälkeen muuttuu harrastukseksi. Ammattilaisten omiin ajatuksiin kyseisestä alasta, lasin tekemisestä ja lasista, tuosta ihmeellisestä kuumasta ja maagisesta massasta. Luvassa pohdintoja, ajatuksia, faktaa, fiktiota, nippelitietoa, paljastuksia ja juoruja. Ylipäätään tarinoita lasihytistä ja lasinpuhalluksesta ammattina.

Jotta voi olla lasinpuhaltaja ja yrittäjä, suunnitella ja valmistaa omat tuotteet, markkinoida ja myydä niitä, tarvitaan hyvä (ellei jopa loistava) kumppani! Ja se mulla on! Tätä hommaa ei pysty yksin tekemään. Ei ainakaan me, eli Aino ja Maiju!

Lasinpuhaltajat Maiju ja Aino

Lasinpuhaltajat Maiju ja Aino

 

Tavattiin toisemme Nuutajärvellä lasikoulussa ja heti ystävystyttiin ja melkein heti ruvettiin yhdessä puhaltamaan parina. Jo silloin opimme siis lukemaan toistemme ajatuksia niin hyvin, ettei lasia tehdessä täydy toiselle kauheesti huikatakaan, mitä toisen pitää tehdä. Valmistuttuamme kolmen opiskeluvuoden jälkeen lasialan artesaaneiksi Nuutajärveltä, yhteinen matkamme oikeastaan vasta kunnolla alkoi, sillä muutimme Orreforsiin, Ruotsiin vuodeksi vielä syventämään lasiopintojamme Orreforsin lasikouluun. Siellä vasta pähkähullun idean saimmekin, perustetaan lasihytti ja puhalletaan omaa lasia! Sitä ei nimittäin kauhean moni tee. Kauhea piirustaminen ja suunnitteleminen alkoi, emmekä millään olisi malttaneet puhaltaa koulussa opintosuunnitelman mukaisesti vaan kokeilla kaikkia omia bisnesideoita. Kun vuonna 2011 kesällä muutimme takaisin Suomeen, meillä oli oma yrityksemme Soda Shop Design sekä lasihyttimme Verstakko perustettu, ideat, mallistot ja laskelmat paperilla valmiina. Eikun toteuttamaan vaan!

Soda Shop Design -myymälä Hämeenlinnassa

Soda Shop Design -myymälä Hämeenlinnassa

 

Värikäs näyteikkuna

Värikäs näyteikkuna

 

Lasihyttimme Verstakko Riihimäellä

Lasihyttimme Verstakko Riihimäellä

Nyt ollaan toteutettu itseämme ja lasejamme käytännössä jo melkein kolme vuotta!